Intervallien ymmärtäminen musiikin teoriassa

Vaikka olemme aiemmin käsitelleet intervalleja pianolla—selittäen ne kahden nuotin välisenä etäisyytenä puoliaskelina—intervallit ulottuvat paljon pidemmälle kuin yksittäinen askel tai hyppy. Jokaisella intervallilla on oma nimensä ja se näyttelee tärkeää roolia musiikin teoriassa.

Kun kaksi nuottia ovat identtisiä, kutsumme sitä unisonoksi. Jos ne soitetaan samalla soittimella ja viritetään oikein, ne kuulostavat yhdeltä nuotilta. Mutta heti kun nuotit alkavat erota, intervallit alkavat muokata musiikkisi ääntä, tunnetta ja rakennetta.

Jos olet vasta aloittamassa, suosittelemme yhdistämään tämän oppitunnin Music Theory Cheat Sheet Mousepad PDF:n tai Music Theory Simplified -e-kirjan kanssa, jotta voit seurata mukana kaavioiden ja määritelmien avulla yhdellä silmäyksellä.

Intervallit ovat välttämättömiä sointujen rakentamisessa, melodioiden luomisessa ja musiikillisen korvan kehittämisessä. Ne määritellään kahdella ominaisuudella: numerolla ja laadulla. Numero viittaa kahden nuotin väliseen etäisyyteen, laskien mukaan sekä aloitus- että lopetusnuotin. Esimerkiksi C:stä E:hen kutsutaan “terssiksi”, koska se kattaa C-D-E (kolme kirjainta).

Melodiset vs harmoniset intervallit

Intervalleja voidaan soittaa kahdella tavalla: yksi nuotti kerrallaan (melodiset intervallit) tai molemmat nuotit samanaikaisesti (harmoniset intervallit).

Melodiset intervallit esiintyvät, kun nuotit soitetaan peräkkäin. Tämä antaa muodon melodioille. Ajattele sitä niin kuin laulaisit sävelmän tai soittaisit melodian yhdellä soittimella.

Harmoniset intervallit tapahtuvat, kun nuotit soitetaan yhdessä. Tämä muodostaa sointujen ja harmonioiden perustan. Esimerkiksi C-E-G soittaminen yhdessä luo C-duurisoinnun—klassisen harmonisen rakenteen.

Intervallin numerot ja laadut

Jokaisella intervalilla on numero—kuten sekunti, terssi, kvartti—ja laatu—kuten täydellinen, suuri, pieni, ylennetty tai alennettu.

Täydelliset intervallit

Unisonot, neljännet, viidennet ja oktaavit katsotaan täydellisiksi intervalleiksi. Niillä on vakaa, neutraali ääni, eikä niitä merkitä suuriksi tai pieniksi. Esimerkiksi C:stä G:hen on täydellinen kvintti.

Suuret ja pienet intervallit

Sekunnit, terssit, sekstit ja septimit voivat olla joko suuria tai pieniä. Nämä intervallit vaikuttavat melodian tai harmonian tunnelmaan. Suuri terssi (C:stä E:hen) kuulostaa iloiselta, kun taas pieni terssi (C:stä E♭:hen) kuulostaa surulliselta tai jännittyneeltä.

Suuret ja pienet intervallit tuovat musiikkiisi väriä ja tunnetta. Niiden tunnistamisen ja käytön ymmärtäminen on yksi nopeimmista tavoista parantaa laulunteko- ja tuotantotaitojasi.

Kuuluisia esimerkkejä intervalleista kappaleissa

Yksi parhaista tavoista muistaa intervalleja on yhdistää ne jo tuntemiisi kappaleisiin. Alla on tunnettuja kappaleita, jotka alkavat selkeillä esimerkeillä tietyistä intervalleista:

• Täydellinen neljäs – Tähtien sota -teema

• Tritoni – Simpsonit Intro

• Molli-terssi – Michael Jackson, ”Bad”

• Duuri-septimi – A-Ha, ”Take On Me”

Miten intervalleja käytetään musiikissa

1. Modulaatio ja sävellajin vaihdokset

Intervallit ovat modulaation rakennuspalikoita. Siirtyäkseen uuteen sävellajiin säveltäjät käyttävät duurin ja mollin intervalleja siirtääkseen tonaalisen keskuksen ja luodakseen kontrastia teokseen. Lue lisää sävellajeista musiikissa täältä.

2. Melodiat

Intervallit muovaavat melodioiden tunneilmaisua. Suuremmat hypyt luovat yleensä draamaa, kun taas pienemmät askeleet (kuten sekunnit ja terssit) ovat runollisempia ja laulullisempia.

3. Harmonisointi

Voit harmonisoida melodian lisäämällä toisen äänen kiinteällä intervallilla – kuten terssillä tai sekstillä alkuperäisen nuotin yläpuolelle. Kokeile harmonisoida melodiaa koskettimistollasi tai DAW:lla ja kokeile erilaisia intervalliyhdistelmiä.

4. Sointukulut

Sointuja muodostetaan pinotuilla intervalleilla. Duuri-triadi käyttää perussäveltä, duurisäveltä ja puhdasta kvinttiä. Ymmärtämällä, miten intervallit toimivat yhdessä, voit kirjoittaa tarkoituksellisempia ja tunnepitoisempia sointukulkuja. Opi, miten intervallit liittyvät moodeihin.

5. Ilmaisu ja väri

Intervallit eivät ole pelkästään toiminnallisia – ne lisäävät myös persoonallisuutta melodioihin. Yksittäinen intervallin muutos voi muuttaa fraasin tunnelman rauhallisesta intensiiviseksi. Kokeile pieniä muutoksia ja kiinnitä huomiota siihen, miten ne vaikuttavat kuulijan reaktioon.

Jatka oppimista

Intervallit ovat yksi käytännöllisimmistä musiikin teorian osista. Niitä käytetään jatkuvasti säveltämisessä, soittamisessa ja tuotannossa. Jos etsit visuaalista ja jäsenneltyä tapaa vahvistaa oppimaasi, tutustu näihin resursseihin:

• Musiikin teoria yksinkertaistettuna – Aloittelijaystävällinen kirja, joka kattaa kaikki keskeiset musiikin teorian käsitteet QR-koodilla varustettujen video-oppaiden kera
• Musiikin teoria -pikatiedote hiirimatolla – Pidä intervallit, asteikot, moodit ja sointukaavat käden ulottuvilla
• Liittyvää: Opi pianon nuottien nimet – Tutustu nuottien nimiin ennen kuin syvennyt intervalleihin
• Liittyvää: Puoliaskeleet ja kokonaisaskeleet selitettynä – Välien etäisyyksien ymmärtämisen olennainen perusta